Jaa ajatuksesi:
Suomalaisen urheilun rahoituksesta puhutaan paljon, ja ihan syystä. Meillä on hienoja urheiluseuroja, urheilijoita, huikeita tapahtumia ja valtava potentiaali, mutta ilman toimivaa rahoitusmallia koko järjestelmä uhkaa kangistua paikoilleen. Olen ollut mukana urheilun kentällä vuosia, ja rehellisesti sanottuna: nyt ei enää riitä, että vain keskustellaan. Nyt on tekojen aika.
Urheilun arvoa ei voi mitata pelkissä mitaleissa
Usein urheilun merkitystä mitataan menestyksellä. Montako mitalia tuli, kuka pääsi olympialaisiin tai muihin arvokisoihin. Mutta todellisuudessa urheilulla on valtava yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus, jota ei ehkä heti tule ajatelleeksi. Kun Suomessa järjestetään iso urheilutapahtuma, se ei ole pelkkää urheilua. Se tuo matkailijoita, tarjoaa työtä, kasvattaa paikallistaloutta ja rakentaa kansallista ylpeyttä.
Esimerkiksi Latviassa tai Japanissa valtio näkee urheilun selkeästi investointina. Nämä maat hakevat aktiivisesti kansainvälisiä arvokisoja ja panostavat niihin tietoisesti, koska ymmärtävät, että satsaus maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Tapahtumat tuovat matkailijoita ja urheilijoita maahan, jonka kautta saadaan taloudellista hyötyä.
Mutta vaikutukset eivät jää siihen. Suurtapahtumat rakentavat pitkäjänteisesti niin isäntämaan kuin tapahtumakaupunginkin kansainvälistä mainetta ja vetovoimaa. Hyvin järjestetty tapahtuma jättää positiivisen muistijäljen ja se voi houkutella tulevaisuudessa lisää matkailijoita, uusia tapahtumia ja sijoituksia alueelle. Mainekasvu ei tapahdu hetkessä, mutta oikein hoidettuna se voi kantaa vuosia, jopa vuosikymmeniä eteenpäin.
Julkinen ja yksityinen eivät ole vastakkaisia, vaan rinnakkaisia
Yksi iso ongelma Suomessa on, että urheilun rahoituksesta puhutaan usein vastakkainasettelun kautta. Miksi urheilu saisi rahaa, jos kulttuuri ei saa? Tai miksi yksityisten pitäisi tukea, jos valtio ei tue? Tämä ei ole nollasummapeliä.
Tarvitsemme mallin, jossa julkinen ja yksityinen rahoitus tukevat toisiaan. Pitää luoda yhteistyötä. Yritykset voivat olla mukana tapahtumissa, media voi kasvattaa kiinnostusta ja kunnat tukea sitä, että meillä ylipäänsä on puitteet menestyä. Mutta tämä kaikki vaatii rohkeita päätöksiä ja yhteistä visiota.
Unohdetaan se ainainen “joku muu”
Olen itse ollut mukana monessa paneelissa, keskustelussa ja työryhmässä. Ja kyllä, niissä on syntynyt hyviä ajatuksia. Mutta mitä seuraavaksi? Tarvitsemme nyt tekoja, enemmän kuin koskaan. Konkreettisia päätöksiä, pilottihankkeita sekä uudenlaisia avauksia. Voimme esimerkiksi arvioida urheilun taloudellisia vaikutuksia nykyistä tarkemmin, se voisi auttaa päätöksentekoa aivan eri tavalla.
Yksi iso este kehitykselle on se, että liian moni odottaa jonkun muun aloittavan. “Kyllä se valtio hoitaa” tai “yritykset voisivat tehdä jotain”. Mutta ei tämä muutu, jos me kaikki vain odotetaan.
Mitä seuraavaksi?
Kysymys ei ole enää siitä, pitäisikö jotain tehdä. Kysymys on, kuka tekee ja milloin. Meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä, mutta se vaatii yhteistä tahtotilaa.
Siksi nyt on oikea aika Nordic Pulse – The Future of Sports Funding –tapahtumalle, jonka tavoitteena on saada aikaan liikettä, laittaa pyörät pyörimään. Tapahtuma kokoaa yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja urheilun vaikuttajia, mutta se ei yksin riitä.
Haastan sinut, joka luet tätä. Osta lippu urheilutapahtumaan, mene katsomaan peliä, tue paikallista seuraa tai jaa tietoa eteenpäin.
Jokaisella teolla on merkitystä!
