Jaa ajatuksesi:
Suomalainen julkis- ja säätiöpohjainen rahoitus on luonut luoville aloille vahvan perustan ja mahdollistanut valtavan määrän taiteellista työtä, kokeiluja ja uusia avauksia. Samalla rahoituksen projektiluonteisuus ja lyhytkestoisuus haastavat pitkäjänteistä kehittämistä: tekijöiden aikaa ja energiaa kuluu jatkuvaan hakemiseen ja epävarmuuden hallintaan sen sijaan, että se suuntautuisi kestävien rakenteiden rakentamiseen.
Teemu Laasanen, Apuraha Akatemian perustaja ja kulttuuri- sekä elämystalouden kehittäjä, pohtii kirjoituksessaan, millaisia muutoksia luova ala tarvitsee voidakseen kasvaa, kehittyä ja vahvistaa yhteiskunnallista merkitystään myös tulevaisuudessa.
Luovien alojen täyden potentiaalin saavuttaminen vaatii rakenteellisia muutoksia
Luovilla aloilla on paljon ihmisiä, joilla olisi potentiaalia rakentaa kansainvälisesti merkittäviä konsepteja, yrityksiä, yhteisöjä tai taiteellisia kokonaisuuksia, mutta pitkäjänteinen kasvu vaatisi vakaampia rakenteita ja parempia mahdollisuuksia yhdistää eri rahoituslähteitä. Nyt järjestelmä voi pahimmillaan palkita projektien käynnistämistä enemmän kuin niiden kestävää kehittämistä.
Nykyisessä järjestelmässä näkyy myös eräänlainen rakenteellinen siiloutuminen. Luovien alojen toimijat hakevat usein rahoitusta vain kulttuuri- ja taiderahoituksen kautta, vaikka todellisuudessa monet hankkeet liittyvät myös elinvoimaan, matkailuun, hyvinvointiin, teknologiaan, koulutukseen, kansainvälistymiseen tai aluekehitykseen.
Rahoitusmahdollisuuksia löytyy – mutta toimijat tarvitsevat tukea oman toimintansa asemoimiseen
Suomessa olisi paljon enemmän mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi Elinvoimakeskusten yritysrahoituksia, Leader-rahoitusta, EU-hankkeita, Business Finlandin instrumentteja ja erilaisia kehittämisohjelmia myös luovilla aloilla.
Toimijoiden pitäisi saada enemmän tukea strategiseen ajatteluun. Miten oma työ asemoidaan yhteiskunnallisesti, miten vaikutuksia sanoitetaan, miten rakennetaan kestävää toimintaa ja miten taiteellinen työ voidaan nähdä myös investointina tulevaisuuteen eikä vain kulueränä.
Intohimo ei voi olla rakenteiden korvike
Moni toimija yrittää tehdä enemmän pienemmillä resursseilla samalla, kun yleiset kustannukset, tuotannot, tilavuokrat, matkustaminen, markkinointi ja teknologia kallistuvat.
Luovien alojen pitäisi pystyä rakentamaan vahvempia ekosysteemejä, joissa osaamista, verkostoja ja resursseja jaetaan enemmän. Tarvitaan myös rohkeampaa monirahoitusmallien hyödyntämistä. Apurahat, sponsorointi, yritysyhteistyö, myynti, palveluliiketoiminta, digitaaliset tuotteet ja kansainväliset kumppanuudet eivät ole toisiaan poissulkevia.
Luovat alat osana elinkeino- ja innovaatioekosysteemiä
Luovat alat eivät ole irrallinen saareke, vaan ne tuottavat matkailua, alueellista vetovoimaa, hyvinvointia, uusia palveluita ja myös vientipotentiaalia.
Kun näitä vaikutuksia opitaan sanoittamaan paremmin, avautuu myös uusia rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi EU-rahoitus, aluekehitysrahat, yritystukimuodot ja kansainväliset yhteistyöhankkeet voivat tarjota vaihtoehtoja tilanteessa, jossa perinteinen kulttuurin ja taiteen rahoitus kiristyy.
Luovien alojen toimijat tuottavat hyvinvointia, identiteettiä, elämyksiä, yhteisöllisyyttä, vetovoimaa ja myös alueellista elinvoimaa, mutta nämä vaikutukset jäävät usein alihinnoitelluiksi. Jos ala itse oppii sanoittamaan vaikutuksensa vahvemmin, myös rahoituksen perustelut muuttuvat.
Apuraha Akatemia vastaa rahoituksen rakenteellisiin haasteisiin
Moni luovan alan toimija työskentelee yksin. Samalla rahoituskenttä on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Hakemuksissa korostuvat vaikuttavuus, strategisuus, verkostot, kansainvälisyys, vastuullisuus ja kyky sanoittaa oma työ osaksi laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Rakennamme työkaluja, sparrausta, analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntäviä toimintamalleja, joiden avulla asiakkaamme voivat ymmärtää paremmin rahoittajien logiikkaa ja kehittää omaa työtään strategisemmin. Kyse ei ole vain yksittäisistä hakemuksista, vaan kokonaisvaltaisesta ajattelutavan muutoksesta.
Arvon uudelleenmäärittely luovan alan tulevaisuuden edellytyksenä
Luovia aloja ei pitäisi nähdä vain kuluna, viihteenä tai irrallisena kulttuuri- tai taidesektorina, vaan osana yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamista. Investointina.
Tarvitsemme uudenlaista rohkeutta yhdistää kulttuuri, taide, teknologia, yrittäjyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansainvälisyys. Luovien alojen tulevaisuus ei synny joko–tai-ajattelulla, vaan kyvyllä rakentaa siltoja eri maailmojen välille.
Ja juuri siinä luovilla aloilla on valtava potentiaali
Kirjoittaja
Teemu Laasanen
Teemu Laasanen on Apuraha Akatemian perustaja, kulttuuri- ja elämystalouden kehittäjä sekä yrittäjä, joka työskentelee luovien alojen rahoituksen, strategian ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen parissa. Hän on ollut mukana rakentamassa useita kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointialan hankkeita sekä kehittää Apuraha Akatemiaa tukemaan luovien alojen toimijoiden pitkäjänteistä kasvua, vaikuttavuutta ja rahoitusosaamista.
