Jaa ajatuksesi:
Miten kestävyysajattelu vaikuttaa urheilun rahoitukseen tulevaisuudessa?
20.-21. toukokuuta Helsingissä järjestettiin kansainvälinen hyvinvointi- ja kestävyysteemoja käsittelevä tapahtuma Wellbeing Economy – A New Stategic Paradigm for Finland. Tapahtuman taustalla oli yhteiskunnallinen yritys Frontline Forum, yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.
Yli 400 henkeä paikan päälle Sofia Helsinkiin ja linjoille ympäri maailman kerännyt kaksipäiväinen tapahtuma käsitteli sitä, miten ihmisten ja yhteisöjen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä planetaaristen rajojen kunnioittaminen nostetaan julkisen päätöksenteon, politiikka-arvioinnin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen – taloudellisten tunnuslukujen rinnalle.
Useiden kotimaisten ja kansainvälisten puhujien puheenvuorot käsittelivät teemoja, jotka ovat samankaltaisia myös urheilun parissa käytävissä keskusteluissa, erityisesti urheilun rahoituksen kehityssuunnista maailmalla ja Euroopassa. Näin tapahtuma tarjosi erinomaisen pohjan myös Nordic Pulsella käytäville urheilun rahoituskeskusteluille.
Nostan tässä esiin kolme keskeisintä strategisen tason näkökulmaa, jotka on tärkeää huomioida kaikilla tasoilla suomalaisen urheilun rahoituksen kehittämisessä.
1. Kestävyys on nostettava konkreettisesti liittojen ja seurojen strategian ytimeen
Hyvinvointitaloudellinen ja kestävyysajattelu ovat nousemassa sekä julkisen sektorin että yritysten rahoituspäätösten keskiöön, ja ne toimivat jatkossa liittojen, seurojen – jopa yksittäisten urheilijoiden – toiminnan oikeutuksena ja rahoituksen perustana.
Tämä tarjoaa merkittävän mahdollisuuden urheilulle. Hyvinvoinnin ja yhteisöjen kestävyyden noustessa strategiseksi prioriteetiksi yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta, liittojen ja seurojen asema sekä rahoituspohja voivat vahvistua huomattavasti.
Pelkkä puhe ja iskulauseet eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan konkreettisia toimintasuunnitelmia, jotka osoittavat liittojen ja seurojen kyvyn tuottaa arvoa julkisen sektorin ja yritysten kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi osana monitoimijaista ekosysteemiä. Näin ne voivat toimia esimerkiksi brändien kumppaneina niiden kehittäessä yhteiskunnallista toimijuuttaan – mikä on vahva kansainvälinen trendi markkinoinnissa.
2. Rahaa on – vaikuttavuuden aikaansaaminen ja mittaaminen ratkaisevat
Rahoitusta on saatavilla, kunhan toiminnan vaikuttavuus pystytään selkeästi osoittamaan. Kuten maailman terveysjärjestö WHO:n hyvinvointitalouden asiantuntija Graham Randles totesi Frontline Forumilla, maailmalla odottaa triljoonien eurojen pääomia, jotka on varattu vaikuttavuusinvestointeihin.
Tarvitaan kuitenkin liittojen ja seurojen toiminnan mallintamisen, mittaamisen, arvioinnin ja todentamisen kehittämistä – sekä vaikuttavuussijoittamisen markkinan vahvistamista Suomessa. Näin meillä on mahdollisuus hyödyntää näitä pääomia myös urheilun parissa.
Esimerkiksi UEFA:n ja Jalkapalloliiton kanssa käymäni keskustelut osoittavat, että yhteistyökumppaneita löytyy kyllä, jos Suomesta löytyy tahtoa ja kykyä kehittää tätä toimintaa.
3. Toimintamalliksi on valittava siilot ylittävä yhteistyö
Frontline Forum nosti esiin, että yhteiskunnallisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa siirrytään yhä vahvemmin ekosysteemiajatteluun ja ekosysteemitoimintaan.
Seurat ja liitot haastetaan katsomaan oman lajin ja koko urheilukentän ulkopuolelle, tunnistamaan toimijoita, jotka työskentelevät samojen ihmisten ja yhteisöjen parissa – ja avaamaan ovet laajalle yhteistyölle. Vaikuttavuus syntyy pitkäjänteisen ja systemaattisen yhteistyön kautta.
Vastaava vaatimus koskee myös muita järjestöjä, yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi ministeriöiden on Suomessa pystyttävä tekemään yhä saumattomampaa urheiluun liittyvää yhteistyötä, ylittäen kahden vuosisadan aikana syntyneet siilot.
Nordic Pulse strategisen paradigman muutoksen edistäjänä
Useiden selvitysten mukaan suomalaisen urheilun kenttää on leimannut siiloutuminen ja heikko yhteistyö. Lajiliitot ja seurat toimivat usein omissa poteroissaan, mikä vaikeuttaa yhteistä kehittämistä. Johtamisen haasteet, verkostotyön puute ja sisäiset ristiriidat estävät tehokasta uudistumista ja rajoittavat urheilutoiminnan laajempaa vaikuttavuutta.
Frontline Forumilla korostettiin kohtaamisten, avoimuuden ja ratkaisukeskeisen dialogin merkitystä systeemisen muutoksen edistäjänä. Tälle on selvitysten perusteella suuri tarve myös urheilun parissa – ja siksi sama ajatus ohjaa myös Nordic Pulsea. Tampereella 27.8. järjestettävä tapahtuma Nordic Pulse Summit – The Future of Sports Funding tarjoaa urheilun rahoituksen avainsidosryhmille mahdollisuuden käydä koko ekosysteemin kestävää muutosta edistävää dialogia huolellisesti suunnitellun ja aiemmin tuloksia osoittaneen konseptin pohjalta.
Nordic Pulse Summit nostaa esiin suurimmat mahdollisuudet, ajankohtaisimmat haasteet ja tavat näiden ratkaisemiseen tehokkaasti – yhdessä. Tapahtuma kutsuu osallistumaan jokaisen urheiluvaikuttajan, joka haluaa onnistua, uudistua ja löytää keinot liittonsa ja seuransa toiminnan rahoittamiseen kohti tulevien vuosien aikana – ja 2030 luvulla.
Iiro Jussila
Perustaja
Nordic Pulse
